perjantai 18. huhtikuuta 2014

Helsinki Beer Festival 2014

Tänä vuonna 4.-5.4. järjestettiin Helsinki Beer Festival 16. kertaa. Teemana oli Hollanti, mutta varsin laajalla listalla oli iso valikoima myös Belgialaisia ja tietysti myös kotimaisten pienpanimoiden oluita. Olinkin todella innoissani päästessäni useamman vuoden tauon jälkeen tunnustelemaan festivaalien tunnelmaa ja tsekkaamaan sen miltä ne nykyisin näyttävät.


Perjantai-iltapäivän ammattilaistuntien aikaan Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa oli todella väljää, eikä yleisötuntien alettua tilanne juurikaan muuttunut vaikka porukkaa luonnollisesti tulikin lisää. Jonoja toki ajoittain syntyi, lähinnä hollantilaisten oluiden tiskille, mutta ei niinkään sen takia, että yleisöä olisi ollut mitenkään erityisen paljoa (tästä lisää alempana). Liekö yhtenä syynä yleisön vähyyteen ollut se, että tiskejä oli varsin vähän ja valitettavan moni kotimainen pienpanimo loisti poissaolollaan ja teemana Hollanti ei saanut suurta yleisöä liikkeelle. Tämän takia (kaikkien) kotimaisten pienpanimoiden paikalle saaminen olisi erityisen tärkeää.Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty OlutExpo saattoi myös mahdollisesti vaikuttaa jonkin verran tämän kevään festivaaleihin osallistuvien panimoiden määrään.


Ammattilaistuntien väljyydestä nauttien keskityin aluksi lähinnä kotimaisten pienpanimoiden valikoimaan ja eri oluita tulikin maisteltua kohtuullisen kattavasti. Kokonaisuutena maistelluista oluista jäi kuitenkin hieman vaisu fiilis. Napakasti tai reilusti humaloiduiksi mainostetuista oluista tuntui varsin monesta puuttuvan sitä jotain, suoraan sanottuna useampikin olut olisi tarvinnut ainakin omien makunystyröiden perusteella reilusti lisää humalaa. Myös tietynlaista vetisyyttä oli havaittavissa useista oluista. Tämä korostui varsinkin stout/porter tyylin oluissa. Toki aivan kaikkea ei ehtinyt tällä kertaa maistelemaan ja isoa osaa oli toki jo maisteltu aiemmin, joten yllä olevaa ei voi tietenkään yleistää kaikkiin listalla olleisiin oluisiin.

Keudan tiskillä. Takana näkyy myös heidän käyttämänsä
SALMin panimolaitteisto.
Maistelluista uusista tuttavuuksista reilusti positiiviselle puolelle pääsivät Keudan ammattiopiston opiskelijoiden panema, täysin virheetön pils, Vaalea Sarvi. Yksi parhaita kotimaisia pilsejä, mitä on koskaan vastaan tullut. Beer Hunter's Mufloni Saison de Randonneur oli myös oikein hyvä. Tämän lisäksi Saimaan Juomatehtaan Pale Alet sekä Bryggeri Helsingin Brewing Club I Pale Ale olivat kaiken kaikkiaan oikein maistuvia. En voi myöskään sanoa, että vuoden oluen valinnassa olisi tehty väärä ratkaisu, kun Saimaan Juomatehtaan Django & Steven Pale Ale valittiin vuoden 2014 parhaaksi kotimaiseksi olueksi. On erittäin hyvä, että erinomaisia oluita palkitaan, niiden tyylilajista riippumatta. Ei Siperian tarvitse aina voittaa. Toki se maistuu aina, myös tällä kertaa!



Vuoden olutravintolan tiski.
Tämän kertaisten festivalien aikaan valittiin jälleen kerran vuoden olutravintola. Kyseistä kunniamainintaa on jaettu jo vuodesta 1996 alkaen ja tällä kertaa se meni oululaiselle Oluthuone Leskiselle. Aivan ansaittu tunnustus pohjois-suomen parhaalle olutravintolalle. Onnittelut! 


Olutharrastajien onneksi Suomesta löytyy nykyisin paljon hyviä olutravintoloita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.



Pari Hollanti -tiskin kylmäkaappia.

Alkuillasta siirryin maistelemaan Hollantilaisia oluita. Lista oli erittäin laaja, mutta pienen "ongelman" aiheutti se, että monia oluita ei ollut tarjolla kuin pari tai maksimissaan muutama pullo. Myös yhdeltä tiskiltä (toki useampi myyjä) tehty myynti aiheutti välillä varsin pitkiä jonoja. Voisi olla järkevää jakaa teeman oluita myyntiin useammalle tiskille ja tehdä kullekin tiskille oma listansa siitä mitä on tarjolla. Tällöin jonot eivät muodostuisi yhdessä paikassa niin pitkiksi. Hollantilaisista oluista ei jäänyt mitään erityistä moitittavaa ja vastaavasti yksikään maistelluista ei noussut mitenkään erityisesti esiin. Ehkä tässä vaikutti hieman se, että vajaa vuosi sitten tuli käytyä "olut"matkalla Amsterdamissa ja silloin tuli maisteltua todella kattavasti sikäläisiä, niin pienien kuin hieman suurempienkin panimoiden
oluita. Hollannin (ja Belgian) oluet eivät myöskään pääsääntöisesti ole aivan sen tyylisiä oluita, joita tulisi kovinkaan usein juotua. Toki poikkeuksia on ja pyrin muutenkin maistelemaan oluita aivan laidasta laitaan ja pidän mielen avoimena uusille tuttavuuksille ja yllätyksille.

Loppuyhteenvetona voisi todeta, että Helsinki Beer Festival kaipaa kyllä jotain piristysruisketta. Tähän tyyliin ei homma kovinkaan kauaa voi enää jatkua. Kotimaisia pienpanimoita on saatava selvästi enemmän mukaan sekä myös ulkomaisten oluiden maahantuojia. Siis tiskejä selvästi lisää ja uusia tuotteita näytille ja niin, että niitä riittää useammalle kuin yhdelle tai kahdelle maistelijalle. Yksittäispullot, harvinaiset erikoisuudet jne. ovat hyvä lisä, mutta koko festivaali ei voi perustua niihin. Tapahtuma täytyisi saada muutettua sellaiseksi, että se kiinnostaisi niin suurta yleisöä kuin myös panimoita, maahantuojia ja jopa yksittäisiä olutravintoloitakin.

Herra T

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Pasha

Huomenna on palmusunnuntai, joten lienee luvallista jo aloittaa pääsiäishehkutus. Ainakin tämän reseptin osalta, joka on odottanut päästä estradille jo kohta vuoden. Tein viime pääsiäisenä pashaa ensimmäistä kertaa elämässäni, mutta tein sitä vasta maanantaina ja kun en heti jaksanut kirjoittaa ohjetta ylös niin sitten se jäi. Eihän sitä nyt voi pashaa pääsiäisen jälkeen postata... Mitäs järkeä siinä olisi! :)


Ohje on vaatimattomasti kotoisin Valamon luostarista (Maku-lehden jakamana), mutta käytin sitä vain koska se maailman parhain pasharesepti on niin supersalainen ettei ystäväni Maaria suostu sitä pyynnöistäni huolimatta minulle luovuttamaan.

Tämäkin oli tosin erittäin hyvää ja taidan tehdä sitä uudestaan tänä pääsiäisenä. Valutuskin onnistui mainiosta perussihtin läpi, joten hyvin tätä voi tehdä ilman hienoja muottejakin. Jos oikein tarkkaan muistan, niin laitoin siihen pikkasen reilummin sitruksia ja rusinat korvasin hasselpähkinöillä. Rusinoita siinä ei ainakaan ollut. Ja kuten kuvasta näkyy, tarjoilin pashan hedelmien kera.



Pasha
  • 2,5 dl sokeria
  • 2 keltuaista
  • 200 g voita
  • 400 g maitorahkaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 dl mantelirouhetta
  • 1 dl rusinoita (vaihtoehtoisesti hasselpähkinöitä)
  • 1 sitruuna (mehu)
  • 1 appelsiini (mehu)
  • 2 dl kuohukermaa
Vatkaa puolet sokerista ja keltuaiset vaahdoksi. Vatkaa loput sokerista ja voi vaahdoksi. Sekoita vaahdot ja rahka tasaiseksi massaksi. Lisää vaniljasokeri, manteli- ja pähkinärouhe (ja rusinat) ja mehut ja lopuksi kevyesti vaahdotettu kerma.

Kaada massa kostutetulla sideharsolla vuorattuun muottiin. Pane paino päälle ja valuta pashaa vuorokausi jääkaapissa. Kumoa pasha tarjoiluvadille, poista harso ja tarjoile esim. hedelmien kanssa.


Hyvää pääsiäistä!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Possusouvlaki, pitaleipää, tzatzikia ja kreikkalaista salaattia

Kreikkalainen ruoka kuuluu molempien meistä suosikkeihin ja souvlakeja valmistetaankin meidän grillissä suhteellisen usein. Tällä kertaa vartaisiin päätyi porsaan sisäfilettä, mutta karitsa ja kanakin toimii niissä loistavasti. Souvlakit syödään tietysti pitaleivän, tzatzikin ja kreikkalaisen salaatin kera. Kuumana kesäpäivänä maistuisi kyytipoikana joku ihanan raikas valkkari.... Ihanaa kun tulee ihan kohta kesä!


Souvlaki
  • 800g possun/kanan/karitsan filettä
  • 3-4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
  • 1 sitruunan mehu
  • 1 rkl hunajaa
  • loraus oliiviöljyä
  • hippusellinen suolaa ja mustapippuria
Putsaa sisäfile ja leikkaa se kuutioiksi (n. 3cm sivu). Valmista marinadi. Hienonna muutama valkosipulinkynsi ja laita ne pakastepussiin. Purista pussiin yhden sitruunan mehu, n. ruokalusikallinen hunajaa ja loraus oliiviöljyä. Ripottele joukkoon suolaa ja mustapippuria. Lisää pussiin lihapalat ja sekoita niin että marinadi leviää kaikkialle lihojen päälle. Jätä maustumaan jääkaappiin pariksi tunniksi.

Pujota lihapalat vartaisiin ja grillaa kypsäksi. Tarjoile souvlakit pitaleivän, tzatzikin ja kreikkalaisen salaatin kera.


Tzatziki
  • 500g turkkilaista jogurttia
  • 1 kurkku
  • 3-4 valkosipulin kynttä
  • 1 rkl hunajaa
  • 3-4 rkl oliiviöljyä
  • 2-3 rkl omenaviinietikkaa
  • suolaa ja mustapippuria
Raasta ja valuta kurkku, hienonna valkosipulin kynnet. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja jätä maustumaan pariksi tunniksi.


Pitaleipä
  • 2 dl maitoa
  • 1 rkl ranskankermaa
  • 20g hiivaa
  • 1 rkl hunajaa
  • 1 tl suolaa
  • n. 5dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl oliiviöljyä
Lämmitä maito ja ranskankerma kädenlämpöiseksi ja liuota sekaan hiiva. Sekoita joukkoon hunaja ja suola. Sekoita joukkoon jauhot pienissä erissä. Lisää oliiviöljy kun taikina alkaa irrota käsistä. Vaivaa taikinaa 10 minuuttia ja jätä se sitten liinan alle nousemaan n. puoleksi tunniksi.

Leivo taikinasta neljä mahdollisimman litteää leipää. Painele leipiin reikiä haarukalla. Sivele leivät oliiviöljyllä ja grillaa kypsäksi pari minuuttia per puoli.


Kreikkalainen salaatti
  • salaatinlehtiä (esim. jääsalaatti)
  • kurkkua
  • tomaattia
  • vihreää paprikaa
  • punasipulia
  • mustia oliiveja
  • fetajuustoa
  • oreganoa
  • kastikkeeseen: oliiviöljyä, omenaviinietikkaa, hunajaa, suolaa, mustapippuria
Revi salaatinlehdet, pilko kurkku, tomaatti, paprika ja punasipuli. Kasaa salaatti ja asettele sen päälle fetajuusto. Mausta fetajuusto oreganolla ja oliiviöljyllä. Sekoita salaatille kastike lorauksesta oliiviöljyä, omenaviinietikkaa ja hunajaa. Mausta kastike suolalla ja pippurilla ja tarjoa salaatin kanssa.

Tällä kertaa tuli kärvennettyä lihat kuivakan puolelle. Ihan niin kuin ne siellä Kreikassakin tarjottiin.. ;)

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Grillattua nyhtöpossua

Jos tykkäät possun ribseistä ja nyhtöpossusta, niin sitten tykkäät tästäkin. Meillä on nyt jonkun kerran grillailtu possunniskaa, ja vaikka olenkin parina ensimmäisenä kertana ollut ymmälläni että miksi haudutuslihaa kannattaisi grillata, alan pikkuhiljaa päästä jyvälle. 


Lihahan on käytännössä hyvin samanlaista kuin ribsien lihakin, mutta kasslerissa lihaa on paljon. Mikäs sen parempaa. Ribsien tyyliin kasslerikin esikypsennetään uunissa tai liemessä, ja grillissä siihen vain viimeistellään herkullinen karamellisoitunut, paahteinen pinta. Nam. Kannattaa kokeilla!


Grillattu possunniska

  • 1kg possunniskaa eli kassleria
  • suolaa
haudutusliemi
  • 0,5 l vettä
  • 3 dl vähäsuolaista soijakastiketta
  • 1 dl ketjap manis -soijakastiketta
  • 2 dl valkoviintä
  • 1 dl (palmu)sokeria
  • 5 cm pala inkivääriä viipaloituna
  • 5 valkosipulinkynttä viipaloituna
  • 2-3 kuivattua chiliä murennettuna
  • valkopippuria, korianterinsiemeniä
  • (kanelitanko ja pari tähtianista)

Leikkaa kassler neljään yhtäsuureen palaan ja pyörittele palat suolassa. Sekoita suuressa kattilassa haudutusliemen ainekset ja kiehauta. Lisää lihapalat liemeen ja anna kiehua hiljalleen kunnes liha alkaa olla hajoamispisteessä (parisen tuntia).

Ota lihat haudutusliemestä ja ota lientä pari desiä talteen. Voit halutessasi keitellä liemestä myös kastikkeen lihalle. Kuumenna grilli ja paahda lihapalojen pinta grillissä. Valele lihoja välillä haudutusliemellä. Tarjoile esim. salaatin kanssa.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Loimulohta ja lomafiiliksiä

Meillä alkoi tänään talviloma, jonka vietämme ihan vaan rauhassa mökkeillen. Ohjelmassa on pienimuotoista remontointia, haravointia ja puuhommia, mutta pääasiassa lepoa. Surumielisen jään kumahtelun kuuntelua. 

Ruokapuolella mennään myös rennosti. Vaikka aurinko paistaakin niin tuolla pikkupakkasessa ei tee vielä mieli pistää terassipöytää kovin koreaksi. (Eikä tässä nyt oikein jaksaisi tiskatakaan.)

Eilen syötiin lounaaksi loimulohta ja salaattia. Oli hyvää. Ihanaa olla mökillä. <3




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...